Eilen väsäin myös sen pitkään suunnittelemani korun petroolinvärisistä makeanveden helmistä ja hopeahelmistä. Hyvää kuvaa en saanut otettua, väri näytti aina väärältä. En ole ihan tyytyväinen koruun, jotenkin se ei oikein puhuttele minua. Taidan katsella pari päivää ja jos ei sittenkään innosta puran sen ja teen jotain ihan muuta. Sehän näissä parasta onkin, että aina voi purkaa ja aloittaa alusta.
Innostuin tänään tilaamaan lisää helmiä (senkin vuoksi vanhaa valikoimaa piti kuluttaa...) kun ihastuin Kirjohelmen sivuilla lamppuhelmiin. Niitä ja muutamaa muutakin ihanuutta voi odotella jo varmasti torstaina. Taas pääsee näpertämään!
Toteutin eilen suunnittelemani löytöretken kirjastoon tänään. Kirjastokassista (jossa lukee "Kirja on kuin taskuun mahtuva puutarha") löytyi iltalukemiseksi Ann Cleevesin Sinisen sarastuksen lisäkis Romain Sardoun Kolmastoista kylä, joka kuulostaa jotenkin kummitusjutulta. Takakannessa sitä verrataan Ruusun nimen tunnelmaan. Suunniteltu runokirjakin löytyi, kahdesta tarjolla olleesta Helena Anhavan runokirjasta valitsin mukaani Lakastumisen ajan. Vielä intouduin lainaamaan runohyllystä Kai Niemisen Lopullinen totuus kaikesta-kokoelman, joka innostaa jo nimellään. Näihin pitää tutustua rauhassa, runoja ei voi lukea hätiköiden!
No lainasinhan minä yhden käsityöopuksenkin. Pitkän harkinnan jälkeen (joka johtui huonosta valikoimasta enemmän kuin valinnan vaikeudesta...) mukaan lähti Eva Krukin Ompele ja neulo omin käsin. Siitä löytyy muutama laukun ompeluohjekin. En siis ole haudannut suunnitelmaani itse ommellusta laukusta.
Mutta nyt on ilta, melkein yö jo. Ulkona kuuluu satavan kaatamalla vettä. Lienee aika suunnata peiton alle. Hyvää yötä!
Ps. Iltalenkillä näin peuran vasan. Ensimmäisen tänä syksynä, viime viikollahan niitä ounastelin pian näkyvän. Se oli hurjan suloinen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti