lauantai 14. elokuuta 2010

Mereltä nousee ukkonen

Heräsin aamulla siihen, että ukkosti. Avoimesta parvekkeen ovesta kuului kaatosateen kohina. Heti piti mennä parvekkeelle hengittämään raikasta ilmaa ja ihastelemaan ukkosta. Salamat välähtelivät ja heti perään jyrähti, ukkonen oli siis ihan päällä. Muutaman oikein hienon salaman jälkeen alkoi hieman hirvittää ja katsoin parhaaksi mennä sisälle ja sulkea oven.

Oli outoa seurata ukkosilmaa näin päivänvalon aikaan. Yleensähän ukkostaa illalla ja tummat pilvet pimentävät maailman. Mutta nyt pilvetkään eivät olleet mustia, tavallisen sadepilven näköisiä vain. Mutta niin vaan salamat välähtelivät vaaleallakin taivaalla.

Lopulta ukkonen meni pois, kuuluu vain kaukaista jyrinää. Voisin kyllä kuvitella myräkän vielä palaavankin, sen verran hiostava keli tuntuisi olevan. Tällä kertaa ukkonen ei siis merkittävästi raikastanut ilmaa. Metsä tosin näytti heti piristyneeltä. Sateen loputtua maa höyrysi ja vihreät värit näyttivät taas tummemmilta ja puut jotenkin pirteämmiltä. Varsinainen satumetsä! Ja nyt taas kuuluu jyrinää...

Pihalla kesäkukat alkavat lopetella kukkimistaan. Pitäisi mennä hankkimaan muutama krysanteemi korvaamaan ovenpielen väsähtäneet kukat. Vaikka olen niitä koittanut kovasti kastella, näyttävät kukat onnettoman rusehtavilta. Vain lobeliat jaksavat vielä kukkia sinisinä.

Kasvatin Lahden kaupunginmuseosta saamistani siemenistä auringonkukkia. Tökin siemeniä vähän sinne sun tänne ja hyvin ovat kasvaneet. Nyt vaan odotan, että upeat kukat aukeaisivat, lupaavalta näyttää jo:



Epäilyksistäni huolimatta tomaatit ovat kukkineet ja muutama pienenpieni tomaatinalkukin vihertää. Jos lämpimiä säitä vielä riittäisi, saattaa olla että pääsen kuitenkin tänäkin kesänä maistamaan itse kasvatettuja tomaatteja. Tosin aiempien vuosien tapaan ne täytynee loppukypsyttää sisällä. Kuvassa viimevuotista satoa.



Olen viime aikoina taas selaillut helmikauppojen valikoimia ja tänään sain aikaiseksi päätöksen siitä, millaisen korun haluaisin seuraavaksi tehdä. Nyt täytyy sitten muutama päivä odottaa ihanaista helmilähetystä jonka äsken tilasin. Hopeahelmiä, makeanveden helmiä ja muutama lasihelmikin. Väreinä petroolia ja harmaata. Syyskoru.

Mutta nyt lienee aika lähteä sieniretkelle lähikaupan myyntikojulle. Kantarellit odottavat ostajaansa. Metsään en vielä uskaltaudu, siellä on käärmeitä! Tiesittekö että nyt on ennätyksellinen käärmevuosi? Minä olen tänä kesänä nähnyt kolme käärmettä, joista kaksi kyytä. Siinä on jo kaksi liikaa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti