Laukkumalleja katsellessani tulin siihen tulokseen, että monet niistä olisivat suhteellisen yksinkertaisia itsekin tehdä. Mistä muistui mieleen, että vaatehuoneen perukoilla piileskelee ompelukone jota en ole moneen vuoteen käyttänyt. Viimeksi kai ommellessani keittiön verhoja (mistään ei löytynyt oikean vihreitä verhokappoja tai edes sopivaa kangasta, joten väsäsin verhot itse yhdestä isosta verhosta). Vietinkin eilisen illan etsiskellen netistä laukkuohjeita, mutta mielestä ei löytynyt.
Tänään kotimatkalla poikkesin kirjastoon selailemaan lehtivalikoimaa. Suuren käsityölehden uutuusnumerossa oli kaikenlaisia ihania neulemalleja (haluan sen vihreän villatakin siitä alusta, kukakohan neuloisi? Värikin on juuri oikea...)mutta vanhoistakaan numeroista -joiden sisällysluetteloita kävin läpi ainakin kolmen vuosikerran osalta- ei löytynyt kivaa laukkumallia. Pahus. Siirryin siis tutustumaan kirjastomme ompeluaiheiseen kirjavalikoimaan. Ei ollut kovin häävi. Ehkä 20 kirjaa joista kuusi tältä vuosisadalta. Sanomattakin lienee selvää, ettei laukkumallia löytynyt. Seuraavaksi on ryhdyttävä itse visioimaan tai tutustuttava siskon lehtivalikoimiin. Tai äidin 70- ja 80-luvun Suuri käsityökerho-lehtikokoelmiin.
Mutta turha ei tämäkään kirjastoreissu ollut. Ompeluopusten vieressä sijaitsevat tietysti neulonta-, virkkaus- ja askartelukirjat. Kannoinkin kotiin nämä ihanuudet:
Päällimäisenä Maija Paavilaisen Virkkaa ruutuja! josta löytyy lukuisia ideoita isoäidinneliöille. Ja tietysti perusteellinen virkkausohje. Esimerkiksi lyhtykoriste, kulhonsuojus ja lukunuttu houkuttelevat virkkaamaan. Itse en olisi moisia keksinyt.
Helmitöiden vuosi (Tiina Karttunen & Riikka Santonen) pitää sisällään erilaisia helmitöitä ryhmiteltynä vuodenaikojen mukaan. Talvi-osiossa on helmistä tehtyjen lumihiutaleiden ohje, jonka luettuani sain hillitä itseäni etten olisi oitis syöksynyt nettiin tilaamaan tarveaineita. Niistä saisi kauniita joulutervehdyksiä. En olisi keksinyt itse tuunata perus-valosarjaa helmistä askarrelluilla kristallikruunuilla, mutta lopputulos näyttää piristävältä. Helmiä voi tosiaan käyttää muuhunkin kuin vain koruihin.
Vigdis Mo Johansenin Tee itse kauneimmat korusi antaa runsaasti hyviä ohjeita ja vinkkejä tällaiselle aloittelevalle helminäpertelijälle. Esimerkkinä rannekoru, joka on virkattu ohuesta metallilangasta ja koristeltu helmillä. Täytyykin lähteä askartelukauppaan ostamaan 0,3mm paksuista metallilankaa, sopivia helmiä löytyy jo varastosta.
Vielä mukaan lähti Sanna Halla-ahon ja Jenni-Justiina Niemen Viipaloitu villatakki ja muita tuunauksia. Siihen en ole vielä ehtinyt kovinkaan hyvin tutustua, kivoja ideoita näyttäisi sisältävän sekin. Ja kauniita kuvia, vanhoja valokuvia on leppoisasti lisätty uusien joukkoon. Kirjan loppuosassa on ainakin hyödynnetty huopuneita villavaatteita, löytyisiköhän minun kaapistani sopivia näihin tarkoituksiin...
Laukkuohjeesta lähdettiin liikkeelle ja sitä ei siis löytynyt. Mutta niin paljon kaikkea muuta mukavaa! Ensimmäisenä toteutukseen pääsivät isoäidinneliöt:
Olen tainnut jo useammankin kerran mainita etten ole ihan kärsivällisimmästä päästä ihmisiä. Siksi isoäidinneliöt ovat minulle juuri oikea käsityö! Yksi valmistuu nopeasti ja uuden voi aina virkata kun alkaa taas siltä tuntua. Jo pienellä määrällä neliöitä saa kaikenlaista kivaa aikaiseksi. Lanka on Novitan Cannesia jota ostin keväällä kesätoppia varten. Mallina oli Novitan kesä 2009 numerosta virkattu mekko, jonka ajattelin virkata tunikapituisena toppina. Olin päässyt jo takakappaleessa pitkälle kun kyllästyminen iski ja virkkuu unohtui jonnekin pölyä keräämään. Välillä innostuin uudelleen, ostin jopa lisää lankaakin. Nyt päätin luovuttaa, purin kaiken ja päätin käyttää langan isoäidinneliöihin. Mitä niistä sitten syntyykään on vielä arvoitus. Ja täydellisen laukun resepti on yhä hukassa... Alla vielä kuva aikaansaannoksestani hetkeä ennen sen tuhoamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti