Ostin viime viikonloppuna Novitan Hahtuvaista ihan heräteostoksena kun ruokaostosten lomassa eksyin Prisman lankahyllylle. Viime sunnuntaina kokeilin pesukonehuovuttaa siitä helmiä. Mielessäni jo näin siskon hienot joululahjahelmet, joissa on vuorotellen vaaleamman vihreitä huopahelmiä ja hieman tummempia ja pienempiä puuhelmiä, joita varastostani sopivasti löytyy.
Eipä siis muuta kuin pyörittelemään pikkuisia pallosia villasuikaleista. Onneksi päätin kokeilla vaan parillakymmenellä pallolla ensin... Villa rullalle, rullat pesupussiin ja parin pyyhkeen kanssa koneeseen. Reilun tunnin kuluttua kaivoin malttamattomana pussin koneesta. Pettymys oli suuri, kun onnistuneita helmiä oli neljä, kaikki muut olivat levinneet pesun aikana ja muistuttivat lähinnä epämääräisiä nukkamöykkyjä.
Neljästä (eri kokoisesta...) helmestä ei kummoista korua vielä saa, enkä ole toistaiseksi ryhtynyt uusintakokeiluun. Suunnitteilla on ensi kerralla testata käsin huovutusta, mikä taitaa olla aika aikaa vievää ja kärsivällisyyttä vaativaa. Olenko koskaan maininnut, ettei kärsivällisyys ole ihan vahvin ominaisuuteni..? Tänään tosin keksin, että lankakorin pohjalta saattaa löytyä muutamaakin eri väriä Huopasta, pieniä kerän loppuja joiden käyttötarkoitusta olen joskus ihmetellyt. Mutta taidankin kieputtaa niistä pallosia ja kokeilla uudelleen helmenmuodostusta pesukoneessa. Harmillisesti kipeytynyt käsi taas vain hidastaa projektien etenemistä.
Mutta sainpa jotain valmiiksikin. Uusi yritys äidin joululahjapipoksi käynnistyi eilen. Lankana Novitan Jambo, ohje talven lehdestä ja tällä kertaa kympin puikot. Edellisen pipon kanssahan kävi niin, että se päätyi työkaverin viisivuotiaan päänlämmittimeksi, aikuisen kuuppaan oli aivan liian pieni. Mutta nyt, isommat puikot ja aikaa kaksi tuntia, lopputuloksena valmis ja varsin sopiva palmikkopipo. Kuvaan kunhan ehdin.
Työn alla on vielä Jacques Cousteau-pipo yhdelle miehelle. Voiton puolella ollaan senkin suhteen, kavennusvaihe alkamassa jo. Jouluunhan on vielä ruhtinaallisesti aikaa... Lankana on Novitan Nalle, jota on kyllä kiva neuloa.
Olen taas puuhaillut vain Novitan lankojen parissa, mikä johtuu paljolti siitä etten ole ehtinyt lankakauppoihin. Novitaahan saa ruokakaupastakin... Jambon nopeaan neulottavuuteen ihastuin niin paljon, että ryhdyin pohtimaan pitäisikö vuoden ensimmäinen isompi neuleprojekti (joulun jälkeen siis) aloittaa siitä neulotulla muhkealla tunikalla. Talvi-Novitassa olisi semmoisen ohje. Luulen että kokonainen villapaita valmistuisi kympin puikoilla tuosta langasta alta aikayksikön. Lankaa on helppo ja mukava neuloakin, joten saattaisin saada jopa valmista. Jokin isompi projekti on pakko aloittaa, kunhan osaisi vain päättää mikä. Lainasin taannoin kirjastosta Ekotekoja neuloen ja virkaten-kirjan, jossa oli yksi innnostava villatakkiohje. Valikoimaa riittää, pitäisi vain osata päättää mihin ryhtyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti