Blogini aloitus ajoittui kesäloman ajalle, ja olosuhteista johtuen useimmat bloggaukset koskivat silloin kirjoja. Luin lomalla melkeinpä kirjan päivässä. Syksyn kuluessa tahti on melko paljon hiipunut, aikaa ei tahdo olla kaikkeen mitä haluaisi tehdä, ja kun illalla peiton alle kömpiessä viimein saa kirjan käteensä ei jaksakaan muutamaa sivua pitemmälle. Tietysti myös neulominen vie aikaa lukemiselta...
Olen kuitenkin saanut kaikenlaista luettuakin. Viimeisimpänä Selja Ahavan Eksyneen muistikirjan. Kyseessä on syksyn uutuuskirja ja esikoiskirjailija. Kirja kertoo Annasta, jonka muisti katoaa. Juoni ei niinkään ole avainasemassa kirjassa, vaan kirjailijan tapa kuvailla ympäristöä, tuoksuja, makuja, kaikkea. Vaikka tapahtumat ovat traagisiakin ja Annan muistin katoaminen järkyttävääkin jos asiaa alkaa enemmän ajatella, kertoo kirja kuitenkin lämminhenkisen, hyvän mielen tarinan. Suosittelen!
Ennen Eksyneen muistikirjaa kahlasin läpi Anna Gavaldan Lohduttajan. Tai no, kahlata on väärä verbi tähän, kirja oli hyvä ja tarina mukaansatempaava. Aluksi kirja tuntui masentavalta, joskaan ei tylsältä. Charles, viisikymppinen arkkitehti, irrottautuu vähitellen entisestä elämästään kuultuaan menneisyydestä tutun ihmisen kuolemasta. Lopulta maaseudulta löytyy uusi elämä, ränsistynyt maatila, romantiikkaa... Suosittelen tätäkin!
Kesken tällä hetkellä on erityyppinen kirja, Simon Beckettin Kuolleiden kuiske. Kirjassa seikkailee Beckettin aiemmista kirjoista tuttu oikeuslääkäri David Hunter. Löytyy paljon ruumiita, verta, luita ja raatokärpäsiä. Jännitys syntyy kahden tahon, Hunterin ja murhaajan, tarinoiden seuraamisesta ja yhteenkietoutumisesta. Trillerin ainekset ovat kohdillaan!
Kirjahyllyssä odottaa seuraavaksi lukemistaan Andrew Nicollin Rouva Agathen rakkaus. Kirja osui käteeni uutuushyllystä ja vaikuttaa varsin lämminhenkiseltä. Siis juuri oikealta kirjalta sateisiin syysiltoihin!
Ei enää edes kahta kuukautta niin on joulu ja taas aikaa lukea! Lahjakirjojakin pitää pian ryhtyä hankkimaan. Ennen joulua lukeminen jäänee vähemmälle, kun vähäisen vapaa-ajan saa kulutettua käsitöiden parissa. Jotain pientä aion kyllä itse tehdä läheisilleni lahjoiksi! Kunhan saan eilen aloitetun palmikkopipon valmiiksi. En ole aiemmin neulonut palmikoita enkä Puroa, mutta molemmat vaikuttavat sangen miellyttäviltä uusilta tuttavuuksilta. Käsittääkseni Puro 100 prosenttisena villalankana myös huopuu. Saisikohan siitä hyvät huovutetut lapaset? Mistähän löytyisi ohje?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti