lauantai 4. syyskuuta 2010

Kanakorma ja omenaclafoutis

On vaikea kuvitella että vain kuukausi sitten tuskailtiin ennätyshelteiden kourissa. Nyt olisi jo melkein pipollekin tarvetta. Mutta minä tykkään syyssäästä, jopa eilisestä tuulesta ja sateesta. Säähän on hyvin pitkälti vain pukeutumiskysymys. Oikeastaan toivon ettei ennusteltua lämpöjaksoa enää tulisi, vaan syksy jatkaisi kylmenemistään.

Sää on tänään ollut tasaisen harmaa, mitä nyt aamupäivällä aurinko pilkahti. Aikomuksena oli lähteä käymään Kirkkonummen Masalassa Helmiplaneetta-messuilla, mutta en sitten jaksanutkaan vaan jäin kotiin puuhastelemaan. Metsälenkille sentään innostuin lähtemään ja metsässä harmittelin olematonta sienituntemustani. Kaikenlaista tattia näytti sammalikosta kasvavan, mutta kun ei sientä varmasti tunne ei sitä uskalla mukaankaan kerätä. Itse tunnistan vain kantarellin, suppilovahveron ja kärpässienen.

Taisin jossain aiemmassa postauksessa mainita, ettei meillä syödä eineksiä. Totta se on, mutta kainkenlaisia puolivalmisteita näköjään suositaan kuitenkin. Mutta onko jossain olemassa sääntö, että ruokaohjeen saa blogata vain, jos se on alusta loppuun itse tehty, suunnilleen maidon lypsämistä ja kanan kynimistä myöten? No, joka tapauksessa meillä syötiin tänään lohikormaa, jonka mausteisuus sopi hyvin koleaan syyspäivään. Ja kalaohjeita ei koskaan ole liikaa.

Valmista kormassa oli nimenomaan tuo kormakastike. Lohi paloiteltiin ja ruskistettiin pannulla oliiviöljyssä yhdessä tuoreen pinaatin kanssa. Sekaan kormakastike ja muutaman minuutin hauduttelun jälkeen ruoka onkin lähes valmis. Sekaan vain cashew-pähkinöitä ja tuoretta minttua, limemehuakin voisi vähän puristaa joukkoon. Nautitaan jasmiiniriisin kera.



Jälkiruuaksi testasin uusimman Koti ja keittiö-lehden omenapiirakkaohjetta. Tai siis kyseessä on Jogurtti-omenaclafoutis. Lehdessä tätä kuvattiin pannukakkumaiseksi, ja sitä se juuri olikin. Talosta ei löytynyt päälle ripoteltavaa tomusokeria ja omenalohkoissa oli ehkä hiukan liikaa sitruunaa mukana, mutta muuten tässä on leivonnainen minun makuuni. Ei liian makeaa ja omenoiden happamuus (ja se sitruuna) tulivat hyvin maussa esiin. Kuva olisi epäilemättä kauniimpi sen tomusokerin kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti