lauantai 26. helmikuuta 2011

Lankahulluus iski



Siinähän se tuli heti otsikossa, tunnustus. Minä olen nyt siirtynyt neulomisharrastuksessani uudelle tasolle. Langan hamstraukseen. Toistaiseksi vielä määrät ovat hallittavissa ja kaikelle hankitulle langalle on tarkoitus, mutta harrastus uhkaa paisua paisumistaan...

Kaikki alkoi siitä kun löysin Soukan Menitan, joka sijaitsee ihan liian lähellä kotiani, jopa kauppamatkan varrella (jos sattuu valitsemaan Ison Omenan ostoskohteekseen). Menin sinne "sattumalta" alennusmyynnin aikana ja ostin hätäpäissäni 10 kerää Gedifran Cashmerino-lankaa. Siitä piti tulla FLS, mutta purin hyvän alun. Lanka ei välttämättä olisi riittänyt enkä tahdo nähdä hirveästi vaivaa vain pettyäkseni lopputulokseen.

Mutta olen siis oppinut, että lankaa pitää ostaa kerralla niin paljon, että sitä on riittävästi yhteen isompaan projektiin. Eli vähintään kahdeksan kerää. Lisäksi olen löytänyt Ravelryn ilot sekä osoittanut itselleni kykeneväni neulomaan myös englanninkielisestä ohjeesta (Plain and simple on nappeja vaille valmis). Joten ihania neuleita on odottamassa lukemattomia, kunhan vaan jaksan heilutella puikkoja riittävän ahkerasti. Niin ja ryhdyin myös tilaamaan lankoja netistä...

No niin. Yllä olevassa kuvassa on tämänhetkinen, vaatimaton lankavarastoni. Päällä lepäävät Cascade-vyyhdit ovat parhaillaan muotoutumassa Abaloneksi. Ihanaa lankaa neuloa ja tuo väri on ihan uskomattoman kaunis. Tätä täytyy saada lisää!

Oranssi lanka on edellä mainittua Cashmerinoa, joka vielä odottaa käyttötarkoitustaan. Väri on minusta todella herkullinen, muttei minulle kaikkein sopivin. Joten saapa nähdä päätyykö lahjaneuleeksi, olisi ihan siskon väri...

Nykyään ei voi ruokakaupassakaan käydä rauhassa. Käväisin Prisman lankahyllyllä ja ale-korissa huutelivat Luxus Cloud-kerät todella (yritän keksiä uutta adjektiivia...) mahtavassa vihreän värissä. Ostin kahdeksan kerää, tutkailin kotona ohjeita, menin takaisin ja ostin kaikki jäljellä olleet kerät. Nyt on 13 kerää (=650g) villa-bambulankaa josta tulee villatakki. Olenko muuten maininnut, että vihreä on lempivärini? Violetin ja punaisen ohella. Ai niin, Cloudit maksoivat huimat 2,20e/kerä, joten halvallakin pääsin. Tyytyväinen!

Ja ne nettiostokset. Punainen lanka on Linie 260 Corsofino ja kotoisin Vihreästä vyyhdistä, hinta 2e/kerä. Puuvillaa, polyamidia ja viskoosia, yhteensä kahdeksan kerää. Kesäneuletakki siis. En melkein pystynyt päättämään mitä ihanista väreistä tilaisin, mutta lopulta päädyin punaiseen koska keltainen ei ole minulle paras väri (vrt. oranssi) ja vihreää on jo aika paljon. Lankojen mukana tuli sopivan oloinen ohjekin. (sivulla ensimmäisenä)

Tilanne ei siis vielä ole paha. Kaikille langoille on tarkoitus (olenko maininnut, että villatakki on lempivaatteeni?). Ja minä olen saanut jotain valmiiksikin. Arvaatteko? No villatakin!




Kuvat ovat melko huonoja, mutta se taitaa olla ihan tyypillistä tälle blogin tapaiselle. Lankana on Novitan Jambo, malli on Tekstiiliteollisuuden sivuilta Sirdarin Big softie-langalle tarkoitettu yksinappinen villatakki. Eipälöydy tähän hätään linkkiä. Älyttömän lämmin ja niin isoilla puikoilla paksusta langasta neulottu ettei neulepinta ole kovin kaunis. Mutta ihan ok ja todella nopea neuloa.

Ja teinhän minä piponkin jota on paljon käytettykin. Syksyllä sattumalta ostamastani Sirdarin Denim Ultrasta oli tulossa virkattu huivi, jonka purin langan loputtua kesken ja tammikuun Suuren käsityölehden ohjeella neuloin pipon. Vielä olisi lankaa jäljellä, taidan tehdä pipon kaveriksi keväälle kämmekkäät.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti